Päivät ovat menneet kuin huomaamatta. On jo neljä päivää siitä kun viimeksi kirjoitin päiväkirjaa! Mulla on myös kirjekaveri, jolle en ole ehtinyt laittaa edes yhtä kirjainta menemään. Tapahtumia on riittänyt jälleen enemmän kuin laki sallii. Maassa ällöttävästi laahustavien karavaanareiden (etanoita mökit selässään) sukukokouksista äskeiseen äkkilähtöön lehmän kokoisen rusakon perässä.
Täällä on niin paljon etanoita, että niistä voisi tehdä kauhuleffan. Astuin yhden päälle ja se oli ihan hirveää. Ihan kuin jalan alle olisi jäänyt kovakuorinen lihapulla. YÄK! Ja en ole varma, mutta voivatko etanat kirkaista? Sellaisen kuolonkirkaisun? Joka tapauksessa. Kun muutin kaupunkiin, itkin polvillani maassa pelkästä siitä onnesta ja kiitollisuudessa, että kaupungissa ei asu sammakoita. Ne viihtyvät vain haja-asutusalueella. Ja pyydän, jos tuo ei ole totta, älä kerro sitä minulle. Eli… Pääsin eroon yli kaiken pelkäämistäni sammakoista ja mitä tapahtuu??? Täälläpä on etanoiden kansainvaellus. Ne ovat valloittaneet kävelytiet ja tekevät kamikazehyppyjä lenkkareiden alle. Viikon aikana olen oppinut niiden kierot temput ja väistänyt joka ikisen tyrkylle tulevan.
Mutta kaikkia asioita ei voi väistää niin kätevästi kuin limaisia pikku karavaanareita. Niinpä olen viikon aikana kokenut myös äkkinäisiä tilanteita kuin olisin singonnut rusakon perässä kuten äsken iltalenkillä tyttöjen toimesta tein. Siinä rytäkässä hajosi flexi ja viikon aikana on mennyt rikki jotain muutakin.
Lätkäpelit on repineet mun hermoja riekaleiksi hyvässä mielessä. En malta odottaa viikonloppua. Mun on käytävä huomenna kaupassa tankkaamassa muonavarasto, että voin keskittyä lauantain ja sunnuntain kierrokseeni kotipesältä (sohva) sinkoamiseen ykköspesälle (vessa) ja kakkospesän (jääkaappi) kautta takaisin kotipesälle ilman paloa (mainostauko ehtii loppua). Voi hitto, en ehdikään kauppaan eli tulee paastoviikonloppu. Huomenna vietetään kansainvälistä homofobian vastaista päivää. Sen seurauksena kaupungissa vietetään piknikiä, jonne olen ystävieni kanssa menossa. Eli hyvästi ruoka, joudun tyytymään Fazerin siniseen koko viikonlopun ajan. Kyllä keljuttaa. Voi hitsi.
Kello on sen verran, että nyt on iltakaakaon aika ja sitten Alisonin luo kellimään. Ai niin, muistinko sanoa. Täällä lenteli itikka. Luulin, että kaupungissa ei ole niitäkään. Ja kuka lie on väittänyt, että kaupungissa eläminen on niiiiiiiiiiiin helppoa ja vaivatonta! Huijari ken sellaista on mennyt lausumaan. Minne voi tehdä reklamaation kaupunkiin muuttamisesta?
Nyt. Päiväkirja. Check . Ihan kohta. Dumlekaakao. Check. Sen jälkeen, todellakin. Alison. Check.
Moi! Kiitos kärsivällisyydestä, kyllä minä kirjoitan sulle ihan pian! 🙂 Todellakin on ollut aikamoista haipakkaa ja on tapahtunut niin paljon kaikkea, että voisin kirjoittaa romaanin. 😉 Lystikästä viikonloppua sullekin! Muutama tunti ja sitten alkaakin lätkän jännittäminen! 🙂
Kyllä niitä etanoita täällä eteläisemmässä Suomessakin on. Ei niitä ole kiva väistellä. Ja eiköhän se kirjekaverikin jaksa odotella sun postia, ei stressiä 🙂
Mukavaa (jännittävää) viikonloppua sulle 😀
Yäääk! 😀 Linnuilla on omituiset herkut… 😉 Eilen kuulin yhdeltä ihmiseltä, että täällä Jyväskylässä niitä on jotenkin erityisen paljon. Usko pois, se tieto ei naurattanut mua. 😀 Hyvää viikonloppua sullekin. 🙂
Moi Santukka. Lehtokotiloita niin paljon voi hurjaa ja kurjaa. Puutarhurit ei oikein hypi innosta jos niitä puutarhoissa matelee. Mutta linnuille ym. eläimille ne tuntuvat kelpaavan, ovat kuulemma niiden suurta herkkua. Miltähän ne maistuisivat pitäsköhän kokeilla kun kohdalle osuu hhhmm en taida sittenkään vielä maistaa ehkä myöhemmin sitten mahdollisesti keitettynä kenties. Hyväää viikon loppua sulle.